Saanko esitellä: pikkuisemme!
Ensimmäistä kertaa ultrassa käyty siis, ja olihan se hienoa. Varsinkin kun kaikki oli hyvin, niillä merkeillä joita tässä vaiheessa voi tarkkailla. Vauvelimme on sen kokoinen kuin tässä (laskennallisesti) seitsemännellä viikolla pitääkin ja pieni sydän pamppaili reippaasti – minullakaan ei ollut mitään vaikeuksia erottaa sitä näytöltä, vaikka pieni on vielä kovin pieni. Tarkalleen 9,4 milliä ja sydän sitten, jaa, ehkä millin. Sen sykkimistä olisin mielelläni katsonut pidempäänkin, mutta varmuuden vuoksi kuvausajat kai sitten pidetään lyhyinä. Mahtavaa se oli silti!
Samalla tämä elämänmuutos muuttui taas yhden askeleen konkreettisemmaksi. Ilmeisesti tässä ollaan isäksi tulossa, ja sille on ennustettu ajankohtakin: helmikuussa.
Jälleen hieno päivä siis ja mieliala korkealla! Kävihän sitä jotenkin mielessä pelkojakin, että mitä jos jotain olisi pielessä tai jotenkin siellä ei ketään olisikaan. Mutta pääosin olin ennen ultraa luottavaisin mielin, ja onneksi ihan aiheesta. Puolisolla alkaa raskausoireitakin olla lisääntyvässä määrin, mikä omalla tavallaan viittasi siihen, että varmaankin pieni voi hyvin. Ihan alussa oireita ei juuri ollut, paitsi jonkinlaisia vihlaisuja.
Muutaman päivän päästä on edessä lähiterveyskeskuksen neuvola. Lähitulevaisuudessa on vielä tietysti jännityksiä, kun alkuvaiheessa yhä ollaan ja kun minun kromosomisotkujeni vuoksi pikkuisemme kromosomit on vielä hyvä tutkia. Yritämme saada järjestettyä uuden äidin verestä tehtävän tutkimuksen (sitä tarjotaan näemmä nykyään monissa paikoissa, kuten täällä) perinteisten lapsivedestä tai istukasta tehtävien sijasta, se kun on sikiölle turvallinen. Ellemme saa sitä julkiselta puolelta, tehdään sitten paluu klinikalle. Mutta nämä ovat sitten myöhempien viikkojen pohdintoja…
Vauvaa vaille isä 
Paljon onnea! 🙂 ❤
TykkääTykkää
Kiitos paljon ja roimasti onnea matkaan myös teille!
TykkääTykkää
Onnea! Kannattaa ottaa vaan huomioon etta tuosta veresta tehdyssa kromosomi naytteesta voidaan selvittaa huomattavasti vahemman poikkeamia kuin normaalista lapsivesinaytteesta. Tasta syysta me paadyttiin lapsivesipunktioon.
TykkääTykkää
Onnea ja suuri kiitos siitä kun kirjoitat blogiasi ja jaat meille teidän matkaanne kohti vanhemmuutta. Ainakin yksi pariskunta jolla samankaltainen polku on edessä ja joka toivottavasti päättyy myös onnellisesti, saa tästä paljon voimia ja uskoa tulevaan sekä mahtavasti myös vinkkejä niihin moniin, vielä tällä hetkellä avoimiin kysymyksiin.
TykkääTykkää
Kiitos paljon taas viesteistä! PW, kiitos myös vinkistä – tällaista tietoa meillä ei ollut, mutta pitänee varmistaa asia kun parin päivän päästä toivon mukaan keskustelemme enemmän jatkosuunnitelmista.
Ja onnea matkaan teille, Niisku – voimia saatetaan tarvita matkalla, mutta toivottavasti tosiaan lopputulos on se mitä toivotte! En vielä osaa laskea tämän muuttuneen ainakaan kokonaan lapsettomuusblogista odotusblogiksi, mutta ehkä jos ja toivottavasti kun tilanne kuukauden päästä olisi edelleen hyvä, pitää miettiä tulevaa siltäkin osin tarkemmin…
TykkääTykkää