Ajattelin tässä alkaneiden piinaviikkojen (siis raskaustestin odotuksen) kunniaksi jatkaa vielä parilla random-ajatuksella, jotka yritän tässä yhdistää aasinsillalla tai ehkä ilman.
Ensin yksi haja-ajatus eiliseltä, jonka silloin unohdin kirjoittaa. Lääkäri on matkan varrella usein kehunut, että armaalla puolisollani on ”kaunis kohtu”. En tiedä, ehkä hän sanoo niin kaikille, mutta tottakai sen täytyy minun rakkaani kohdalla olla totta. 🙂 Vaikken kyllä ainakaan vielä ole päässyt perille, minkälaisia kauneusihanteita tai -vaatimuksia kohtuihin kohdistuu (ja onhan se tavallaan vähän kohtuutonta jos kohdistuu, olenpas hauska tänään). Tämä nyt kuitenkin tuli mieleen johdantona siihen, että eilen ihan ensimmäisen kerran onnistuin ultran näytöltä erottamaan puolison kohdun. Kun huomasin sen ääriviivat, asia näyttikin yllättäen ihan selvältä. Aiemmin en ole sitä onnistunut bongaamaan vaikka erinäisiä kertoja olen ollut mukana kun ultraa tehdään, kaikki näytöllä on vaikuttanut aika sekavalta mustavalkoiselta lukuunottamatta munarakkuloita, jotka kyllä erottaa selvästi kun niitä etsitään. (Ja tätä prosessia ennen en siis ole koskaan ollut mukana gynekologilla tms, miksipä olisin, joten en ole vastaavia ultra-kuvia ennen tätä ikää nähnyt.) Olikohan tämä nyt hyväkin saavutus – siis miehelle – vai olisiko minun pitänyt onnistua bongaamaan kohtu jo aikaa sitten?
Toinen eilen ja tänään mielessä pyörinyt asia on se, että nyt kun on tähän vaiheeseen päästy – eli pitkästä aikaa selkeästi askelia eteenpäin – meinaa ajatus karata välillä jo vahvasti asioiden edelle. Ja sitten soimaan itseäni siitä, ettei sillä tavalla saisi karata. Kun paljon jännitystä on ihan käsillä olevissa tilanteissakin.
Silti ainakin hetkellisesti sitä ehtii pohtia kaikenlaista, kuten:
- Jos raskaus nyt alkaisi, meille jäisi vielä yksi alkio pakkaseen, ja voisikohan edes teoriassa olla mahdollista että siitä joskus aikanaan syntyisi vielä nuorempi sisarus? No, jollain todennäköisyydellä niin kai voisi käydä. Mutta roimasti asioiden edellähän tässä oltaisiin.
- Jos raskaus nyt alkaisi, saattaisimme pian tarvita hieman toisenlaisen kodin, ehkä muutaman neliön suuremmankin mielellään. Mutta hieman asioiden edellä tässäkin oltaisiin.
- Jos raskaus nyt alkaisi, niin vauva kai sitten syntyisi ensi talvena, kenties helmikuussa. Mutta jonkin verran asioiden edellä tässäkin taas oltaisiin.
- Minkäköhänlaiseen maailmaan lapsemme mahtaisi syntyä, jos uuden hallituksen linjaukset erinäisistä heikennyksistä lapsiperheiden asemaan ja esim. päivähoitoon toteutuvat. No, jossain määrin asioiden edellä tässäkin oltaisiin, mutta maailma kyllä muuttuu vaikka meille tulisi vauva vasta myöhemmin.
- Ja niin edelleen, pienempiä ja suurempia asioita.
Mutta nyt on ehkä aika taas kieltää itseltäni tällainen pallottelu, vaikka jonkinlaista mahdolliseen vanhemmuuteen valmistautumista sekin kai on, mitä kaikkea mieli alkaa tässä käsitellä. Takaisin nykyhetkeen!
Yksi ajatus artikkelista “Kaunis kohtu / Asioiden edellä”